torstai 24. heinäkuuta 2014

We have the power to choose.. Use it wisely.

   Maito. Mitä se oikein pitääkään sisällä? Viikonloppuna päätin ottaa enemmän aiheesta selvää.

       Olen jo pitkään miettinyt vatsaoireideni syitä ja gluteenista luopumisen jälkeen olo parantui jo
                         huomattavasti, mutta huolimatta siitä, vatsani oireilee vieläkin.
                              (Gluteenittomuudesta tulossa postausta myöhemmin!)
       
       Olen tosiaan ollut noin vuoden juomatta maitoa, mutta maitorahkaa ja turkkilaista jogurttia
                              (ja joskus myös kermaa) olen käyttänyt säännöllisesti.

        Ruokavaliolla on todella paljon vaikutusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja siten myös
         fyysiseen kuntoon. Maidosta ja sen vaikutuksista en ole kuitenkaan ollut täysin perillä,
              sillä ei ole muka ollut aikaa ottaa aiheesta tarpeeksi selvää (tekosyitä, tekosyitä..)


                     Nyt kesälomalla sitten päätin luopua tekosyistä ja marssia kirjastoon.
            Median (lehtien, netin, tv:n...) viestien mukaanhan maito on oivaa ruokajuomaa,
                     ja sitä kuuluisi juoda ainakin lasillinen jokaisen aterian yhteydessä.
 Sen lisäksi olisi vielä hyvä käyttää muita maitovalmisteita, kuten jogurttia, rahkaa, juustoa, jne.

           Näitä suosituksia sitten perustellaan sillä, että maitotuotteet lujittavat luustoa,
                                koska ne sisältävät kalsiumia ja (lisättyä) D-vitamiinia.

        On kuitenkin aika kummallista, että sellaisissa maissa, joissa maidonkulutus on suurta,
                                          osteoporoosia (luukatoa) esiintyy eniten? 
               
                                              Eikö maidon pitänyt kovettaa luita?



Kirjassaan Vallankumouksellinen maito Fredrik Colting keskittyy erityisesti siihen, miten maidontuotanto on muuttunut nykyisen kaltaiseksi ja kertoo pästoroimattoman maidon hyödyistä.

Noin 80 vuotta sitten Ruotissa tuli voimaan maidon pästorointi pakko. 
Pästoroinnissa tuote kuumennetaan niin kuumaksi, että siitä kuolee kaikki bakteerit. 
Samalla kuitenkin tuotteen muut ominaisuudet muuttuvat huomattavasti. 

Pästoroimattomassa maidossa kaikki maidon entsyymit,
 vitamiinit, kivennäisaineet ja rasvahapot ovat tallella. 

Pästoroidessa nämä taas tuhoutuvat ja sen takia tuotteeseen lisätään muun muassa
  synteettisiä vitamiineja.



Kirjassa oli myös paljon kiinnostavia faktoja ja tässä tulee suosikkini lyhyesti.

Osasyy sille, miksi osteoporoosi on niin yleistä "maitomaissa":

"Pästoroinnissa kalsiumin imeytymisen kannalta 
välttämätön entsyymi fosfataasi inaktivoituu täysin." 

Pästoroidun maidon kalsiumpitoisuus on suunnilleen sama, mitä pästoroimattomassakin, mutta imeytyminen on aivan eri luokkaa. Jos kalsiumin tarvitsevaa entsyymiä ei enää ole, niin kalsiumin hyödyt katoavat, koska keho ei voi käyttää kalsiumia hyväksi, jos se ei pysty imeytymään.

Syy sille, miksi suurin osa laktoosi-intoleranteista pystyy juomaan pästoroimatonta maitoa:
"Laktobasillit eli maitohappobakteerit tuhoutuvat. Tutkimusten perusteella laktobasillit itse asiassa auttavat tuottamaan laktaasientsyymiä, jonka puutetta laktoosi-intolerantit potevat."


Kirjassa kuitenkin ylistetään jatkuvasti pästoroimattoman maidon etuja ja tuodaan monesti esille se, kuinka pästoroimaton maito olisi optimaalisinta ravintoa ihmiselle. 

Kyllä, uskon että pästoroimaton maito on parempi valinta pästoroidun ja pästoroimattoman maidon välillä, mutta miksi maitoa ylipäätänsä pitäisi litkiä?

Kalsiumin saantisuositukset vaihtelevat, mutta aikuinen nainen tarvitsee kalsiumia yleisten ravitesmussuositusten mukaan 800 mg/pvä. Vegaaniruokavaliossa kalsiumia tarvitaan vähemmän.
Kalsiumin lähteitä on muitakin kuin maito. Esimerkiksi manteleissa on about 100 milligrammaa kalsiumia sadassa grammassa. 100g kuivattuja viikunoita sisältää lähemmäs 200 mg kalsiumia.
Maidon sijasta voi käyttää myös esimerkiksi mantelimaitoa (joko tehdä itse tai ostaa kaupasta)
tai muita pähkinämaitoja.

 Määriä tärkeämpää on kuitenkin kalsiumin imeytyminen ja sen erittyminen
eli kalsiumtasapaino 
(googlaa aiheesta lisää!)

D-vitamiinia on jo vähän vaikeampi saada ruokavaliosta, mutta kesällä tarvittavan D-vitamiini määrän saa auringosta. Talvella voikin sitten kaivaa D-vitamiinia purkista tarvittaessa.

Simple? Yes.



Maidontuotannossa tosiaankin on monia epäkohtia. 

Muistan ikuisesti sen hetken kun näin tv:ssä jonkun Valion "Rakkaudesta suomalaiseen maitoon" mainoksen. Siinä Heikki Paasonen kertoo:"Lehmät eivät ole vain numeroita, he ovat perheenjäseniä, jokaisella on nimet, vähän niinku tolla Irmalla. Paras maito syntyy puhtaasta luonnosta, onnellisista lehmistä ja siitä, että asiat tekee täydellä sydämellä."

Ensinnäkin maidontuotanto on bisnestä. Siinä yritetään saada kuluttajat ostamaan mahdollisimman paljon tuotetta, jotta yritys saisi voittoa. Maidontuotannossa tämä siis tarkoittaa sitä, että lehmästä yritetään saada kaikki hyöty irti. 

Navetassa lehmien olot ovat kaikkea muuta kuin mukavat ja siellä ne viettävätkin koko lyhyen elämänsä. Jotta lehmästä saataisiin kaikki hyöty irti, se keinohedelmöitetään, jotta se saisi vasikan, joka kuitenkin pian syntymän jälkeen erotetaan äidistään, jotta maitoa saataisiin tuotantoon.
 Lehmää käytetään hyödyksi niin kauan (raskauskierre) kunnes maidontuotanto ei ole enää kannattavaa (maidontuotanto hidastuu) ja sitten lehmä teurastetaan.

Jalostetuilla lehmillä esiintyy myös paljon erilaisia vaivoja, jotka aiheuttavat eläimelle kipua, kuten jalka- ja nivelongelmia. Ja näitä vaivoja ei hoideta kuntoon vaan annetaan eläimen kärsiä.

Lehmällä olisi siis vielä monta vuotta elämää jäljellä, jos luonto saisi päättää. 
Ihminen kuitenkin päättää lopettaa sen elämän, kun lehmästä saatava hyötysuhde pienenee.



Mielestäni on outoa sanoa onnelliseksi lehmää,
 joka viettää lähes koko elämänsä navetassa kaulasta kiinni kytkettynä.

Mielestäni on outoa sanoa onnelliseksi lehmää, 
jos sen koko elämän tarkoitus on ihmisen palveleminen. 

Jos lehmät ovat Valiolle (ja muille maidontuottajille) perheenjäseniä, ihmettelen suuresti
miten he mahtavat huolehtia omista perheistään. 
  Tuskin kukaan täysjärkinen lukitsisi perheenjäsentänsä sisään
 lähes vuodeksi ja päästäisi sitten kontrolloidusti ulkoilemaan pariksi kuukaudeksi.


                                  Mielestäni typerää on sulkea silmänsä tälläisiltä asioilta.
                            Ne (eläinten teurastamiset, keinohedelmöitykset, kärsiminen..)
                     ovat päivittäisiä tapahtumia, joita ehkä tapahtuu silmiesi ulottumattomissa,
                                    mutta se ei tarkoita sitä, ettet voisi tehdä asialle jotain.
                                                      Jokainen meistä voi.

                              Itse aloitin punaisesta lihasta luopumisen parisen vuotta sitten.
                                 Parisen viikkoa sitten jätin maitotuotteet ja kanansyönnin.
                                                  Joku päivä vielä olen vegaani.

                                                       Mitä sinä aiot tehdä?



                      "The human body has no more need for cows' milk than it does for 
                        dogs' milk, horses' milk, or giraffes' milk." -Michael Klaper

            "Animals are living beings. They are not products to be sold on a supermarket shelf."

                                                            Rakkaudella, Elli

5 kommenttia:

  1. Mahtava teksti, kiitos!

    Itsekään en juo enää maitoa ja yritän ottaa askelia kohti täydellistä kasvissyöntiä nykyisen "silloin kun pystyy" tavan sijaan.

    Maidon korvikkeeksi voisin suositella Oatly kaurajuomaa, joka on ruotsalainen eli lähellä tuotettu ja ainakin mun mielestä hyvän makunen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa kuulla! :)

      Ja joo oon joskus maistanu tota Oatlya, se on ihan hyvänmakusta, mutta ite käytän melko vähän noita kasvispohjasia maitoja (lähinnä vaan smoothiessa/jos keitän puuron/chiapuddingissa) :)

      Kiitos vinkistä kummiskin! :)

      Poista
  2. Hei!
    En halua millään tavalla lytätä sinun innostustasi vegaaniruokaan. Kuitenkin sh-taustaisena ihmisenä sanon sinulle tämän... Onko vegaaniksi ryhtymisen taustalla ajatus, että saisit jotenkin "oikeutetusti" rajoittaa omaa ruokavaliotasi? Että lihasta, maitotuotteista ja kananmunista ( ja gluteenista) kieltäytymällä mahdollisesti suoraan sanottuna laihtuisit. Itselläni oli mukamas parantumisen jälkeen tällaista käytöstä, en syönyt lihaa, gluteenia, maitotuotteita ( joista kahta jälkimmäistä välttelen yhä, väittäisin että juurikin vatsan hyvinvoinnin takia), sillä pelkäsin ruokaa. Jospa tämä kysymys aiheuttaisi sinussa itsetutkiskelua, mikäli sille tarvetta on. Ja jos tarvetta ei ole, kannustan sinua vegaaniseen ruokavalioon ryhtymisessä ja onnittelen syömishäiriön selättämisestä :) Se ei ole helppoa.

    VastaaPoista
  3. Heippa!

    Ja kiitos huolehtivaisesta kommentistasi!

    Ymmärrän täysin pointtisi ja tiedän, että ruokavalion rajoittaminen on yksi sh:n yleisimmistä oireista.

    Itsehän en ole vielä täysin vegaani ja vegaaniuteen siirtymisestä tulen varmasti kirjoittamaan oman postauksen blogin puolla, kun aikaa on kulunut vähän enemmän ruokavalion muutoksesta, jotta voin nähdä selkeämmin sen vaikutukset hyvinvointiini.

    Ruokavaliomuutokseni takana tiedostan selvästi, että kyse ei ole ruokavalion rajoittamisesta vaan oman hyvinvoinnin ja identiteettini etsimisestä. Olen lukenut erilaisia artikkeleja, katsonut filmejä yms. vegaaniudesta ja olen yhä vakuuttuneempi siitä, että vegaaniksi ryhtyminen on jokaiselta kannalta hyvä vaihtoehto. Siinä olen samaa mieltä, että vegaaninen ruokavalio väärin toteutettuna voi olla todella rajoitteinen, mutta niin se on oikeastaan jokaisen ruokavalion kohdalla.

    Itse olen tällä hetkellä täysin tyytyväinen painooni (tosin en edes tiedä mitä se on, koska en käy vaa'alla, kun tsägällä kerran parissa kk:ssa) ja siitä, miltä näytän.

    Kiva, että kommentoit ja ihanaa loppukesää!

    VastaaPoista